s. 14.10.1941 Haukipudas, k. 11.1.2015
ammatti: saha-asettaja sekä vahtimestari
äiti: Eeva s. 1918
isä: Olavi s. 1914 rakennusmies
lapset: Harri s. 1968
|
|
s. 14.10.1941 Haukipudas, k. 11.1.2015 ammatti: saha-asettaja sekä vahtimestari äiti: Eeva s. 1918 isä: Olavi s. 1914 rakennusmies lapset: Harri s. 1968 |
Jouko Arffman on kuollut Vahtimestari ja mestaripainija Jouko Arffman kuoli tammikuun 11. päivänä 2015 vaikean sairauden uuvuttamana, hän oli syntynyt 14.10.1941 Haukiputaalla. Jouko oli kahden ammatin mies. Hän aloitti Oulu Oy:n sahalla vaativassa saha- asettajan työssä. Pitemmän rupeaman työelämässä Jouko teki vahtimestarina oululaisissa E-liikkeen ravintoloissa. Jouko muistetaan jykevänä ja hyväntahtoisena ”raskaansarjan portsarina”, jonka vankka olemus loi luottamusta asiakaskunnan keskuudessa. Hän oli erittäin pidetty ja hyvin tunnettu mies ammattitoverien keskuudessa. Jouko Arffman oli Patelan poikia. Nuoruudessaan hän harrasti monipuolisesti liikuntaa Pateniemen Vesassa. Paini, jääpallo, jalkapallo ja yleisurheilu olivat aktiivisen nuorukaisen lempilajeja. Painista tuli kuitenkin miehen vahva laji. Haukiputaan Heittoon ja siellä Erkki Ukkolan valmennukseen siirtynyt Jouko saavutti kaksi miesten Suomen mestaruutta ja kaksitoista TUL:n mestaruutta sarjoissa 87 ja 97 kg. Suomea Arffman edusti maaotteluissa kolme kertaa. Joukon työtoveri, maailmanmestari Eero Tapio luonnehti kaveriaan mieheksi, jonka olemus toi rauhallisuutta maton ulkopuolella, voitontahtoa painikavereilleen matolla ja Heiton seurajoukkueelle. Päätettyään kilpauransa Jouko palasi kasvattajaseuransa Pateniemen Vesan valmentajaksi. Jouko oli taitopainija. Kova harjoittelu kehitti miehelle erittäin vahvat fyysiset voimat. Lukuisissa TUL:n liittojoukkueen edustustehtävissä hän paini tasaisia matseja monien sen aikaisten sosialistimaiden huippujen kanssa. Allekirjoittaneelle Jouko ”Joksa” Arffman oli enemmän kuin työkaveri, painin harjoitusvastus ja kilpakumppani. Minun isäni Niilo ja Joukon isä Olavi olivat kumpikin haukiputaalaisia huutolaispoikia, jotka olivat jonkin aikaan Kellossa samassa Tolpan - mökissä köyhäinhoidossa. Tuo isiemme side yhdisti meitä. Joukon rakkaita harrastuksia olivat metsästys ja kalastus. Hän meni aina mahdollisuuksien mukaan merelle kalastamaan. Isältä opittu harrastus seurasi miestä aina siihen saakka, kunnes sairaus pysäytti aktiiviliikunnan. Arffmanille myönnettiin TUL:n kultainen mestariurheilijan merkki 1969. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo ja poika sekä kaksi lasten lasta, lähisukulaiset ja laaja ystävien joukko. Osmo Hekkala Jouko Arffmanin hyvä ystävä